Select Page

Muotiteollisuus on ollut Suomessa pitkään hiipuva ala, mutta nyt suunta on hiljalleen kääntymässä. Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toukokuussa 2018 julkistama tilastokatsaus paljastaa, että ala on kasvussa ja vienti vetää hyvin. Muotiteollisuuden kasvaminen tukee vientiä ja työllisyyttä, laajentaa elinkeinorakennetta sekä tarjoaa elinkeinoelämälle sen kaipaamaa uudistusta ja monipuolisuutta.

Viennin hiipuessa Venäjän suuntaan on vienti länsinaapuriimme puolestaan kasvanut. Numerot ovat todella ilahduttavia, sillä tekstiiliyritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuonna 2017 kokonaiset 2,5 % ja vaateyritysten peräti 5,6 %. Vaateyritykset pääsivät kokonaisliikevaihdossaan plussan puolelle ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011, joten talouden elpymisen konkreettisia merkkejä on nähtävillä myös vaatetusalalla.  

Suomalaiset eivät tilastojen valossa panosta pukeutumiseensa suurella rahalla. Keskivertosuomalainen ostaa vuosittain vaatteita ja jalkineita 870 eurolla. Summan pienuuteen vaikuttaa omalta osaltaan se, että kirpputorit ja kierrättäminen ovat lisänneet suosiotaan valtavasti. Ekologinen aspekti on ilahduttava, ja vähitellen suosiotaan lisännyt kertakäyttökulttuurista pois pyristeleminen on piirre, jonka soisi jatkuvan myös seuraavien sukupolvien kohdalla. Tyylikäs pukeutuminen onnistuu myös pikkurahalla.

Suomen muotiteollisuuden historia

Suomen muoti- ja tekstiiliteollisuus otti ensiaskeliaan Turun käsityöläiskortteleissa 1800-luvulla ja laajeni muiden teollisuuskaupunkien, kuten Hämeenlinnan ja Tampereen tehtaisiin. Suomalaisen muotiteollisuuden kultakautta elettiin 1970-luvulla, jolloin maassamme oli useita vaatealan yrittäjiä.

Näistä tunnetuimpina mainittakoon esimerkiksi tamperelainen, 50-luvulla perheyrityksenä aloittanut Kaisu Heikkilä Oy, joka laajensi 1960-luvulla ompelimotoimintaansa sarjatuotannon suuntaan. Yritys valmisti erityisesti leninkejä, mutta tuotti lisäksi myös ilta- ja morsiuspukuja. Monen muun suomalaisyrityksen tapaan myös Kaisu Heikkilä Oy ajautui 90-luvun lamavuosina konkurssiin.

Tekstiili- ja muotiteollisuus maassamme alkoi kuitenkin vähentyä 1980-luvulla, sillä kansainvälisten jättiyritysten hallitsemalla tekstiilialalla oli vaikea kilpailla kotimaan tuotantokustannuksilla. Vain harvat yritykset selvisivät murroksesta.

Teollistumisen aikakauden alusta asti toimineet, perinteikkäät tehtaat suljettiin tai siirrettiin edullisempien tuotantokustannusten maihin ja Suomessa valmistetuista vaatteista tuli harvinaisuus. 1980-luvun lopussa alkanut pitkä lamakausi sinetöi muoti- ja tekstiiliteollisuuden hiipumisen maassamme. Markkinoiden pienuus koettiin rajoittavana eikä alueella nähty suuren kasvun mahdollisuuksia.

Muotiteollisuuden uuden kasvun aika

Muotiteollisuus on kääntynyt viime aikoina kasvuun pitkän hiljaiselon jälkeen. Nyt Suomessa on yllättäen pulaa muotiteollisuuden moniosaajista. Muotimarkkinoinnille, muotiteollisuuden liiketoimintaosaamiselle ja kielitaidolle on muotiteollisuuden parissa kysyntää enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Suomalaisen muotialan koulutuksen on kritisoitu olevan jäljessä nykyajan nopeatempoisen kansainvälisen kehityksen vaatimasta monipuolisesta osaamisesta. Alan yritykset ovat huomanneet, että osaavaa henkilökuntaa on hankala löytää, ja monet ovatkin olosuhteiden pakosta päätyneet lisäkouluttamaan työntekijänsä itse. Ajan hermolla pysymiseksi muotialan työelämässä ja koulutuksessa tulee lisätä vielä nykyistä enemmän yhteistyötä luovan työn ja liiketoiminnan välillä.

Askel oikeaan suuntaan otettiin Aalto-yliopiston perustamisen myötä vuonna 2010. Aalto-yliopisto kokosi saman organisaation alle Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun. Tarkoituksena oli lisätä eri alojen osaajien yhteistyötä ja luoda rakenteita, joiden avulla tieteen- ja taiteenala pystyvät yhdistämään voimansa parhaalla mahdollisella tavalla.

Muotiteollisuuden kasvun tukeminen

Liiketoimintaosaaminen on olennaista muotiteollisuuden kasvattamisessa, sillä pelkkä luovuus ja hyvät ideat eivät riitä menestykseen. Onnistumisten rakentamiseen tarvitaan strategista liiketoimintaosaamista, realistinen mutta kunnianhimoinen kasvusuunnitelma, brändäysosaamista, kansainvälistä verkostoitumista ja kielitaitoa.

Suomalaiset ovat tunnettuja hyvästä kielitaidostaan, ja uudet, entistä sosiaalisemmat ja verkostoitumiskykyiset sukupolvet ovat olleet omiaan viemään osaamistaan ulkomaille. Itsetunnon puute ja taipumus vähättelyyn liitetään tyypillisesti suomalaisiin erityispiirteisiin, mutta tästäkin on mahdollista pyristellä irti.

Teknologian, muodin ja metsäteollisuuden lisäksi Suomessa on kunnostauduttu myös designin ja animaation saralla. Lotta Nieminen, lahjakas graafinen suunnittelija on tehnyt mittavia kampanjoita muun muassa muotitalo Hermèsille ja Rovion luoma Angry Birds pamahti kertalaakista koko maailman tietoisuuteen. Menestykseen tarvitaan kovan työn la lahjakkuuden lisäksi ripaus onnea: sitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Suomessa muotiteollisuutta ei ole perinteisesti nähty potentiaalisena viennin kasvattajana, vaan kasvusuunnitelmissa on panostettu teknologisen osaamisen ohella lähinnä metsä- ja raskasteollisuuteen. Muotisektorin kasvua on kuitenkin tuettu esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa jo pidemmän aikaa menestyksekkäästi, sillä sen mahdollisuudet viennin kasvattamisessa on oivallettu.

Internetin tuomat mahdollisuudet

Nykyajan verkostoitunut ja kansainvälistynyt maailma on avannut uusia mahdollisuuksia myös muotiteollisuudelle. Asiakkaita ei tarvitse enää etsiä vain kotikulmilta, vaan verkkokaupat ovat avanneet mahdollisuuden myydä tuotteita napin painalluksella vaikkapa toiselle puolelle maapalloa ja keskittyä tuotteiden markkinoinnissa vauraille talousalueille. Maailmanlaajuinen talouskasvu on laajentanut markkinamahdollisuuksia entisestään.

Sosiaalisen median, kuten Facebookin ja Instagramin, edistyneet algoritmit auttavat kohdentamaan mainokset suoraan ihanneasiakkaalle. Instagram-markkinoinnissa oikeaa tekniikkaa käyttäen on mahdollista tavoittaa jopa miljoonia maksukykyisiä asiakkaita, jotka ovat valmiit ostamaan tuotteen älypuhelimellaan vaikkapa saman tien.

Kulutustottumusten muutos muotiteollisuudessa

Eettisen, ympäristöystävällisen ja kestävän muodin kysyntä on kasvanut viime vuosina. Kuluttajien tietoisuus massatuotannon eettisistä ongelmista on lisääntynyt ja kulutuskulttuuri on murrosvaiheessa. Yhä useammat kuluttajat haluavat tukea heikkolaatuisen massatuotannon sijaan laadukkaita, uniikkeja ja kestävällä tavalla tuotettuja vaatteita. Tämä on avannut uusia mahdollisuuksia muotiteollisuudelle.

Markkinoinnissa auttaa, että Suomella ja Pohjoismailla on kansainvälisesti hyvä maine korkealaatuisen ja funktionaalisen muotoilun tuottajina. Vaikka muotoiluun liittyvä osaaminen ja tietotaito olisikin kaikin puolin huippuluokkaa, on vaikea taata tuotanto-olosuhteet ja materiaalit, joiden avulla laadullisista vaatimuksista pystytään pitämään kiinni halutulla tavalla. Tämä on yksi massatuotantoon liittyvistä ikuisuuskysymyksistä.

Suomalaiset muotiteollisuuden yritykset nykypäivänä

Suomalainen muotiteollisuus ei ole saavuttanut ikonista mainetta esimerkiksi Ranskan ja Italian tapaan ja suomalaisyhtiöiden liikevaihto on vielä kaukana maailman johtavista muotialan yrityksistä. Kotimainen muotiala on kuitenkin tunnettu maailmalla omaperäisyydestä, laadusta, selkeistä linjoista ja innovatiivisuudesta. Se on saanut jalansijaa muun muassa Isossa-Britanniassa, Espanjassa ja etenkin Japanissa, jossa suomalaista muotoilua ja vähäeleistä muotokieltä ihaillaan laajasti.

Marimekko on suomalaisen muotiteollisuuden lippulaiva, jonka tunnusomaiset värikkäät ja geometriset kuosit ovat valloittaneet sydämiä ympäri maailman jo vuosikymmenten ajan. Muita suomalaisen muotiteollisuuden pioneereja ovat Nanso, Luhta ja Halti. Nykyaikaisia suomalaisen muotiteollisuuden menestystarinoita ovat muun muassa omaperäisten kuosien ja iloisten värien Ivana Helsinki, ekologiseen kierrätysmuotiin keskittyvä Globe Hope ja leikkisän värikkäistä asusteista sekä kengistä tunnettu Minna Parikka. Samuji-merkin luonut Samu-Jussi Koski on niin ikään niittänyt kansainvälistä mainetta.